Katja Asikainen Vain ihminen vaihtuu mut ihmisen työ, sekin aikojen taakse kantaa.

Koulujen työrauha rakennetaan yhdessä

Keskustelu koulujen työrauhasta alkoi, kun lahtelaisen peruskoulun oppitunnilla kuvatut videot levisivät sosiaalisessa mediassa. Nyt kiihkeimmät äänet vaativat koulutusta sääteleviin lakeihin kirjauksia tiukemmista kurinpitokeinoista. Mahdollisuus takavarikoida puhelimet oppituntien ajaksi tai antaa opettajille oikeus sakottaa häiritseviä oppilaita, ovat lyhytnäköisiä ja todennäköisesti toimimattomia ratkaisuja. On hyvä muistaa, että lakia opettajien ja rehtorien kurinpito-oikeuksien osalta on uudistettu vuonna 2013. Olisi kohtuullista, että ensin arvioitaisiin nykyisen lain toimivuutta ja vaikutuksia kouluyhteisöissä. Hyviin oppimistuloksiin pääseminen vaatii molemminpuolista kunnioitusta ja koulukulttuuria, jossa säännöt ja vastuut kulkevat käsikädessä ja ovat kaikille samat. Joissain tapauksissa nuorten kapinointiin liittyy ongelmia, jotka kaipaavat apua enemmin lastensuojelun tai sosiaalityön tahoilta.

Saan työhöni liittyen jonkin verran yhteydenottoja lukiolaisten oikeusturvaan liittyen. Tänä syksynä aiheena on usein ollut puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö. Saako oppitunnilla käyttää puhelinta? (Vain opetukseen liittyen.) Voiko opettaja takavarikoida puhelimen? (Ei.) Saako puhelimella kuvata oppituntia? (Ei.) Tai voidaanko opiskelija poistaa tunnilta puhelimen käytön takia? (Oppitunnilta saa poistaa vain, jos opiskelija käyttäytyy häiritsevästi.) Kysymykset osoittavat, että opiskelijat eivät tunne koulujen sääntöjä. Lukiolain mukaan jokaisessa koulussa tulee olla yhdessä opiskelijoiden kanssa laaditut järjestyssäännöt. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oltava kokemus, että he ovat saaneet vaikuttaa yhteisen toimintakulttuurin luomiseen. Siten sääntöihin ja toimintatapoihin myös sitoudutaan. Kuntien tehtävien karsinta on ollut hallituskauden tärkeitä tavoitteita ja niiden takia myös koulutusta sääteleviä lakeja halutaan uudistaa. Tarkoituksena on järjestää uudelleen eräitä koulujen työrauhan ylläpitämiseen liittyviä käytänteitä ja velvoitteita. Lakeja muutettaessa opiskelijoiden oikeusturvaa takaavien asiakirjojen tekemisestä ei kuitenkaan kannata luopua, mikäli yhteiset pelisäännöt ovat jo nykytilanteessa tuntemattomia.

Pelkkä yhteinen ymmärrys säännöistä ei vielä takaa oppituntien onnistumista.  Yläkoulu- ja lukioikäisten koulutuksesta vastaavat aineenopettajat ovat omien oppiaineidensa osaajia. Suomessa aineenopettajaksi päädytään tavallisesti yliopiston pääainevalintojen kautta. 320 opintopisteen arvoinen tutkinto voi sisältää laajasti vaikkapa historian, yhteiskunta- ja oikeustieteiden opintoja, mutta pedagogiseen pätevyyteen riittää 60 opintopistettä. Nämä opinnot pitävät sisällään 25 opintopistettä kasvatustieteellisiä perusopintoja sekä aineopintojen tasoisista pedagogisia opintoja 35 opintopistettä. Opintoihin kuuluu niin ohjaamisen ja opettamisen perusteita ja syventymistä, erilaisten oppimistapojen ja –menetelmien tuntemusta, teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia, oman opettajuuden ja asiantuntijuuden tuntemusta, tieteellisen ajattelun taustoja sekä opetusta ja koulutusta säätelevän lainsäädännön tuntemusta, noin muutamia mainitakseni. Moni opettajaksi opiskellut ystäväni kertoo, että esimerkiksi kiusaamisen tunnistamiseen tai puuttumiseen saatetaan käyttää koko yliopiston aikana vain yksi oppitunti. Toisella asteella ei opettajilla muuten ole velvollisuutta puuttua kiusaamisen ja se näkyy: Kouluterveyskyselyssä 85 % vastanneista lukiolaisista kertoo, ettei kiusaamiseen ole puututtu oppilaitoksen aikuisten taholta.

Koulutuksen kehittämisessä entistä suurempi painoarvo annetaan oppimaan oppimiselle ja tiedon soveltamiselle. Ei riitä, että aineenopettajat ovat oman oppiaineensa mestareita. Kun opettajankoulutusta kehitetään, tulisi vakavasti pohtia aineenopettajan pedagogisten opintojen laajentamista. Mitä valmiimpia uudet opettajat ovat kohtaamaan 2010-luvun koulun ja nuoret, sitä vähemmän meidän tarvitsee kauhistella loppuun palaneita ja kiusattuja opettajia tai laskevia oppimistuloksia. Koulutukseen liittyvät kysymykset, kuten kasvavat ryhmäkoot ja pidentyvät koulumatkat, oppilas- ja opiskeluhuollon toteutuminen, opettajien täydennyskoulutus, koulujen sisäilma tai muut opetukseen käytettävät resurssit nousevat toivottavasti ensi kevään kuntavaalien teemaksi, ohi ainaisen soten. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat